Voiko suhde oikeasti selviytyä pettämiskriisistä? Asiantuntija esittää 8 kohtaa pohdintasi avuksi
Aloitetaan tärkeimmästä!
Kukaan ei koskaan voi tietää kenenkään suhteen puolesta sitä, tuleeko se selviytymään pettämiskriisistä vai ei. Vain suhteessa olevat voivat tietää, onko säröjen ja haavojen korjaaminen mahdollista ja kuinka paljon efforttia sen eteen täytyy nähdä.
Ihmissuhdeterapeuttina haluan olla realisti: töitä pitää tehdä, sekä itse omassa sisimmässään että erityisesti suhteen dynamiikassa, luottamuksen uudelleenrakentamisessa (koska luottamus ON rikkoutunut) sekä kommunikaatiossa.
Halusin tuoda teille amerikkalaisen ihmissuhdeterapeutti Tammy Nelsonin asiantuntijuutta aiheen äärelle. Työskentelen itse usein teeman äärellä asiakkaitteni kanssa ja pohjaan työskentelyä Dr.Tammyn loistaville ajatuksille. Suosittelen lämpimästi hankkimaan kirjan “The New Monogamy“, mutta tässä tekstissä on tärkeimmät kiteytykset sen pohjalta. Kirja on siitä hyvä, että se sisältää konkreettisia harjoituksia ja keskustelunavauksia, jotka ovat toden teolla tärkeä osa pettämiskriisistä selviytymistä.
Kerronpa muuten miksi puhun pettämisestä enkä uskottomuudesta. Käytän kyllä sitäkin termiä, mutta pettäminen -sanassa on tietty voima: se puhuu aiheesta juuri sellaisena, kuin se on. Luottamuksen ja turvan pettämisenä. Ja vaikka se on pettäjällekin kova pala, niin totuus vapauttaa. Asioista on tärkeä puhua oikeilla nimillä vaikka se olisi kivuliasta. Koen, että uskottomuus -termi pyrkii olemaan hieman pehmeämpi.
Tarvitaanko me tätä pehmeyttä? Kuka tarvitsee? Te toki sovitte, millä termeillä itse puhutte. Käytän tätä termiä myös itsestäni, sillä petin eri tavoin entisissä suhteissani (kuten moni muukin poly-identiteetin myöhemmin löytänyt - mutta eipä selitellä sitäkään liikaa, seuraukset ovat silti samat ja asia itsessään väärin toista kohtaan). En enää soimaa tai syytä itseäni, mutta kannan vastuuni ja ownaan termin.
Keskeiset periaatteet "The New Monogamy" -ajattelussa Tammy Nelsonin mukaan
Nelsonin tapa lähestyä pettämiskriisistä eteenpäin pääsemistä on siitä erityinen, että suhteen nähdään muuttuvan perustavanlaatuisesti. Samat periaatteet ja tavat olla eivät enää päde ja siksi on parempi lähteä luomaan kokonaan uutta tapaa olla suhteessa ja nähdä se. Siksi kirjan nimi.
Nelsonin "The New Monogamy" -ajattelussa monogamian perinteinen malli kyseenalaistetaan ja tarjotaan sen sijaan joustavampi, dynaamisempi lähestymistapa, joka pyrkii vastaamaan nykyajan parisuhteiden monimutkaisiin tarpeisiin. Tämä malli pohjautuu rehellisyyteen, avoimuuteen, ja kumppaneiden kykyyn sopeutua toistensa muuttuviin tarpeisiin. Keskeiset periaatteet tukevat suhteen syventämistä ja varmistavat, että molemmat osapuolet voivat kokea itsensä kuulluiksi, arvostetuiksi ja turvallisiksi.
Alla on tarkempi katsaus "The New Monogamy" -ajattelun keskeisiin periaatteisiin, jotka muovaavat tämän lähestymistavan:
1. Luottamus ja rehellisyys
Luottamus ja rehellisyys ovat kaiken perusta "The New Monogamy" -mallissa. Nelson korostaa, että avoimuus ja rehellisyys ovat ehdottoman tärkeitä pitkäaikaiselle parisuhteelle, mutta ne eivät tarkoita vain totuuden kertomista. Se tarkoittaa myös sitä, että molemmat osapuolet voivat kertoa tunteistaan, peloistaan, haluistaan ja epäilyksistään ilman pelkoa tuomitsemisesta tai hylkäämisestä. Tämä luo turvallisen tilan, jossa kumppanit voivat jakaa haavoittuvaisia tunteita ja käsitellä vaikeitakin asioita.
Avoimuus ja rehellisyys käytännössä: Pariskuntien tulisi keskustella säännöllisesti suhteensa tilasta, henkilökohtaisista tarpeistaan ja mahdollisista huolistaan. Tämä saattaa tarkoittaa myös vaikeiden keskustelujen käymistä, kuten uskottomuuden pelkojen, seksuaalisten halujen tai muiden konfliktien avaamista. Tällöin molemmat osapuolet voivat tulla kuulluiksi, ymmärretyiksi ja heillä on mahdollisuus yhdessä etsiä ratkaisua.
2. Sopimukset ja rajat
Tammy Nelsonin "The New Monogamy" -ajattelussa sopimukset ja rajat ovat elintärkeitä, koska niillä määritellään, mitä kummatkin kumppanit voivat ja eivät voi hyväksyä suhteessaan. Näiden rajojen selkeä määrittely luo yhteisen ymmärryksen siitä, mitä "monogamia" tarkoittaa parille, ja varmistaa, että molemmat kumppanit tuntevat itsensä turvalliseksi ja arvostetuksi.
Sopimusten ja rajojen merkitys:
Nelson korostaa, että monogamia voi olla joustava ja että pariskunnilla voi olla omat, räätälöidyt sääntönsä sen sijaan, että pyrittäisiin täyttämään yhteiskunnan asettamia, usein perinteisiä, normeja. Tämä voi sisältää seksuaaliset rajat, tunnesiteet muiden ihmisten kanssa, ja esimerkiksi rajat, jotka liittyvät vaikka someen tai muiden kanssa viestittelyyn. Tärkeää on, että kummankin osapuolen tarpeet ja toiveet otetaan huomioon, ja molemmat sitoutuvat kunnioittamaan toistensa rajoja.
Käytännössä:
Pariskunnat voivat sopia esimerkiksi siitä, kuinka avoimia he voivat olla seksuaaliselle ja emotionaaliselle suhteelle muiden kanssa, mikä on sallittua ja mitä pidetään uskottomuutena. Rajat voivat muuttua ajan myötä, mutta niiden on aina oltava yhteisesti sovittuja ja perustuttava luottamukseen.
3. Hyväksyntä ja armollisuus
Yksi "The New Monogamy" -ajattelun keskeisistä piirteistä on hyväksyntä ja armollisuus, erityisesti silloin, kun suhteen perinteiset käsitykset (esimerkiksi uskottomuus tai tunteiden jakaminen muiden kanssa) ovat ristiriidassa kumppanien odotusten kanssa. Nelson ehdottaa, että armollisuus ja hyväksyntä itseään ja kumppania kohtaan voivat vähentää syyllisyyttä, pelkoa ja häpeää, joita perinteiset monogamian säännöt voivat aiheuttaa.
Armollisuus käytännössä: Tämä periaate tarkoittaa, että kumppanit eivät syyllistä toisiaan virheistä tai epäonnistumisista, vaan voivat käsitellä vaikeita tilanteita yhdessä, oppien niistä ja kasvaten suhteessa. Esimerkiksi, jos kumppani kokee kiusauksen tai vetovoiman toiseen henkilöön, tämän ei tarvitse olla automaattisesti suhteen loppu, vaan mahdollisuus avoimeen keskusteluun ja yhteisiin ratkaisuihin.
4. Rakkauden ja seksuaalisuuden erottaminen
Rakkauden ja seksuaalisuuden erottaminen on tärkeä osa "The New Monogamy" -mallia. Nelsonin mukaan perinteinen monogamia usein yhdistää seksuaalisen uskollisuuden ja emotionaalisen uskollisuuden toisiinsa, mutta tämä ei ole aina realistista tai tarpeellista. Seksuaalinen halu voi olla erillinen tunne, joka ei aina vastaa emotionaalisia siteitä, ja ihmiset voivat rakastaa useampaa henkilöä eri tavoin.
Seksuaalisuus ja tunteet erillään: Nelsonin mukaan on tärkeää ymmärtää, että seksi ei ole aina sidoksissa rakkauteen ja että rakkaus ei ole aina sidoksissa seksuaalisiin tuntemuksiin. Tämä mahdollistaa sen, että pariskunnat voivat tutkia omia seksuaalisia halujaan ilman pelkoa siitä, että se tarkoittaisi rakkauden loppumista. Tämä ero voi myös auttaa vähentämään mustasukkaisuutta ja negatiivisia tunteita, kun kumppanit pystyvät hyväksymään, että seksuaalinen vetovoima ei aina liity tunnesiteisiin.
5. Yksilölliset tarpeet ja kasvu
The New Monogamy -ajattelussa korostetaan yksilöllisten tarpeiden tunnistamista ja suhteen jatkuvaa kasvua. Nelson ehdottaa, että monogamia ei ole staattinen käsite, vaan suhteen tulee kehittyä ja sopeutua molempien osapuolten yksilöllisiin tarpeisiin. Ihmisten henkilökohtaiset tarpeet voivat muuttua ajan myötä, ja nämä muutokset on otettava huomioon suhteessa.
Yksilöllisten tarpeiden kunnioittaminen:
Tämän periaatteen mukaan on tärkeää, että kummatkin kumppanit saavat toteuttaa omaa kasvuansa suhteessa ja yksilöinä. Tämä voi tarkoittaa sitä, että toinen kumppani haluaa avata suhteensa eri tavoin tai että henkilökohtaiset tavoitteet ja halut muuttuvat ajan myötä. Suhteen on tuettava näitä yksilöllisiä muutoksia eikä estettävä niitä.
Käytännössä:
Tämä voi tarkoittaa sitä, että pariskunnat käyvät säännöllisesti keskusteluja siitä, mitä kummatkin haluavat suhteelta ja omalta elämältään, ja arvioivat jatkuvasti, ovatko heidän tarpeensa edelleen yhteensopivia.
6. Uskottomuus ei ole tuomion väline
Nelsonin "The New Monogamy" -ajattelussa uskottomuus ei ole suhteiden automaattinen loppu, vaan se voi olla mahdollisuus kasvuun ja oppimiseen. Uskottomuus nähdään enemmän suhteiden kriisinä, joka voi johtaa parempaan ymmärrykseen, kunhan kummatkin osapuolet ovat valmiita kohtaamaan sen yhdessä.
Uskottomuuden käsitteleminen: Sen sijaan, että uskottomuus nähdään suhteessa päätepisteenä, Nelson ehdottaa, että sitä voidaan käyttää oppimiskokemuksena, jossa kumppanit voivat tarkastella syitä sille, miksi uskottomuus tapahtui. Näin he voivat kasvaa yhdessä ja kehittää luottamusta ja ymmärrystä, mikä voi vahvistaa suhdetta pitkällä aikavälillä.
7. Uskottomuuden syiden tarkastelu ja suhteen uudelleenarviointi
Uskottomuuden syiden ymmärtäminen on ratkaisevaa sen käsittelemisessä ja suhteen jatkamisessa. Tammy Nelson painottaa, että uskottomuus ei tapahdu tyhjästä: siihen liittyy aina syitä, jotka voivat liittyä henkilökohtaisiin tarpeisiin, suhteen dynamiikkaan tai muihin ulkoisiin tekijöihin. Tämän ymmärtäminen on tärkeää, jotta kumppanit voivat löytää keinoja välttää samanlaisten ongelmien toistuminen.
Syiden tarkastelu käytännössä:
Itsetutkiskelu ja rehellisyys: Kumppanit voivat kysyä itseltään, miksi uskottomuus tapahtui. Oliko se merkki siitä, että heidän suhteessaan oli asioita, joita ei ollut käsitelty, kuten tunnesiteiden puute, seksuaaliset tarpeet tai kommunikaation puutteet? Saattaa olla myös henkilökohtaisia ongelmia, kuten matala itsetunto, joka sai toisen osapuolen etsimään hyväksyntää ulkopuolelta.
Vuorovaikutuksen ja tarpeiden tarkastelu: Uskottomuus voi olla seurausta suhteessa esiintyvistä dynamiikoista. Onko suhteen jommallakummalla osapuolella ollut tuntemuksia etäisyydestä tai hylkäämisestä? Ovatko molemmat osapuolet voineet vapaasti ilmaista omia tunteitaan ja tarpeitaan? Uskottomuus voi olla oire siitä, että jotain jäi huomiotta tai tunteet jäävät vähemmälle huomiolle.
Rehellinen keskustelu: Kumppanit voivat yhdessä pohtia, mitä he todella tarvitsevat suhteelta ja toistensa tuesta. Tämä voi tarkoittaa arjessa ja suhteessa olevien tarpeiden tunnistamista, kuten emotionaalista tukea, läheisyyttä tai seksuaalisia toiveita. Tällöin kummatkin osapuolet voivat keskustella avoimesti siitä, miten he voisivat työstää suhteen ongelmia yhdessä, sen sijaan että etsitään ulkopuolelta helpotusta.
Suhteen uudelleenarviointi käytännössä: Uskottomuuden jälkeen suhteen dynamiikka saattaa muuttua, ja on tärkeää arvioida, mitä molemmat kumppanit todella haluavat suhteelta. Jos molemmat haluavat jatkaa yhdessä, heidän on mietittävä, miten suhteen rakenteet ja käytännöt voisivat muuttua niin, että ne vastaavat paremmin kummankin tarpeita. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi enemmän laatuaikaa yhdessä, avoimempaa viestintää tai uutta lähestymistapaa seksuaalisiin tarpeisiin.
Jos taas molemmat osapuolet eivät ole enää varmoja suhteensa jatkamisesta, tämä voi olla tilaisuus miettiä, pitäisikö suhde päättää ystävällisesti ja kunnioittavasti, jotta molemmat voivat siirtyä eteenpäin omiin suuntiin. Tämä voi olla erittäin rakkaudellinen ja hyvä päätös monelle! Ei tarvitse ajatella, että on epäonnistunut mikäli ei esimerkiksi koe, että voisi päästä eteenpäin ja korjata luottamusta. Joskus luottamus rikkoutuu peruuttamattomasti ja sekin on ymmärrettävää. Voi olla, että toinen olisi valmis korjaamaan ja toinen ei. Ketään ei voi pakottaa sellaiseen prosessiin, mihin ei vaan pysty.
8. Anteeksianto ja eheyttäminen
Anteeksianto on välttämätön osa prosessia, jossa uskottomuus käsitellään ja suhde palautetaan eheäksi. Tammy Nelsonin mukaan anteeksianto ei ole vain toiselle anteeksi antamista, vaan myös itselleen anteeksi antamista. Uskottomuuden käsitteleminen voi olla emotionaalisesti raskasta, ja anteeksiannon prosessi voi olla pitkä ja monivaiheinen. Nelson korostaa, että anteeksianto ei tarkoita unohtamista tai hyväksymistä, vaan se on tietoinen prosessi, joka mahdollistaa parin toipumisen ja kasvun.
Anteeksianto käytännössä:
Kumppanille anteeksi antaminen: Anteeksianto ei ole automaattinen, mutta se on prosessi, joka vaatii aikaa ja pohdintaa. Anteeksiannon ei pitäisi tarkoittaa, että unohtaa, mitä tapahtui, vaan että tunnustaa loukkauksen ja päättää olla jäämättä siihen kiinni. Anteeksianto voi auttaa päästä eteenpäin ja estää kauna tai katkeruus estämästä suhteen kehitystä.
Itselle anteeksi antaminen: Uskottomuuden jälkeen toinen osapuoli saattaa tuntea syyllisyyttä tai huonommuutta siitä, että on tullut petetyksi. Tammy Nelson painottaa, että myös itselleen on annettava anteeksi. Tämä voi tarkoittaa sen tunnustamista, että loukkaantuminen ja tunteet ovat täysin ymmärrettäviä, mutta ei tarvitse jäädä kiinni menneisyyteen. Itselleen anteeksi antaminen auttaa toipumaan ja pääsemään eteenpäin suhteessa ja elämässä yleisesti.
Eheyttäminen käytännössä: Eheyttäminen voi sisältää sekä emotionaalista että käytännöllistä työtä. Pariskunnat voivat yhdessä työstää suhteen vahvistamista ja elvyttämistä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
Yhteinen aika ja yhteiset kokemukset: Uskottomuuden jälkeen on tärkeää luoda uusia, positiivisia muistoja yhdessä. Tämä voi tarkoittaa yhteisiä matkoja, harrastuksia tai vain aikaa, jossa keskitytään toisiinsa ilman ulkoisia häiriöitä.
Uuden suhteen luominen: Eheyttäminen voi tarkoittaa myös suhteen uudenlaista rakentamista, jossa on mukana molempien osapuolten toiveet ja tarpeet. Tämä voi sisältää esimerkiksi paremman vuorovaikutus- ja kommunikaatiokulttuurin rakentamista, seksuaalisten ja emotionaalisten tarpeiden selkeämpää ilmaisemista ja ymmärtämistä sekä ravitsevan yhteyden tietoista rakentamista. Myös suhteen avaaminen on yksi mahdollisuus, mutta tällöin on erityisen tärkeä edetä hyvin tietoisesti, avoimesti ja eettisesti! Autan tässä prosessissa mielelläni.
Tammy Nelsonin "The New Monogamy" -ajattelussa uskottomuus on prosessi, joka voidaan käsitellä rakentavasti ja yhteisesti, jos molemmat osapuolet ovat valmiita työskentelemään sen eteen. Uskottomuus ei ole automaattisesti suhteen tuho, vaan se voi olla mahdollisuus, joka johtaa suhteiden syvempään ymmärtämiseen ja vahvistumiseen. Jopa entistä parempaan suhteeseen. Tämä edellyttää luottamuksen palauttamista, syiden tarkastelua ja eheyttämistä, ja ennen kaikkea tietoisen anteeksiannon prosessia.
Toivottavasti tästä oli apua ja hyötyä!
<3 Mippi